Akillesjänteen ja säären kipu – syyt, lihakset ja hoito

Akillesjänteen ja säären kipu on yleinen vaiva juoksijoilla, pallopelaajilla ja paljon jalkaisin liikkuvilla. Kipu tuntuu kantapään yläpuolella, jänteen keskiosassa tai sääriluun sisäreunassa – erityisesti aamun ensimmäisillä askelilla ja rasituksen alussa. Taustalla on useimmiten ylikuormitus: jännittyneet pohjelihakset lisäävät jänteen ja sääriluun alueen kuormitusta, eikä kudos ehdi palautua. Aloitamme arvioinnilla, löydämme kipua aiheuttavat lihakset ja valitsemme sopivan lihashoidon ja laitehoidon. Hoitosuunnitelma laaditaan oireidesi ja harjoituskuormituksesi mukaan.
Akillesjänteen ja säären kipu – syyt, lihakset ja hoito

Milloin hakeutua heti lääkäriin

  • Äkillinen terävä kipu tai ”potkun” tunne kantapään yläpuolella, minkä jälkeen et pysty nousemaan varpaille – mahdollinen jänteen repeämä. Hakeudu heti päivystykseen.
  • Pohkeen turvotus, punoitus, lämpö ja kipu ilman selvää rasitusta (mahdollinen veritulppa) – hakeudu lääkäriin samana päivänä; hengenahdistuksen tai rintakivun yhteydessä soita heti 112.
  • Tarkka, yhteen kohtaan paikantuva kipu sääriluussa, joka jatkuu levossa tai öisin (mahdollinen rasitusmurtuma) – vaatii lääkärin arvion.

Säärikivun yleisimmät muodot

Akillesjänteen keskiosan kipu

Kipu ja paksuuntuma jänteen keskiosassa, 2–6 cm kantapään yläpuolella. Jänne on aamulla jäykkä ja kipeä, kipu tulee rasituksen alussa ja voi helpottaa lämmettyä. Yleinen juoksijoilla ja hyppylajien urheilijoilla.

Kantaluun kiinnityskohdan kipu

Kipu kohdassa, jossa jänne kiinnittyy kantaluuhun. Pahenee ylämäessä, portaissa ja jäykkäkantaisissa kengissä. Esiintyy usein myös vähemmän harjoittelevilla.

Sääriluun reunan kipu (”penikkatauti”)

Laaja-alainen kipu sääriluun sisäreunan alemmassa kahdessa kolmanneksessa, joka ilmenee juostessa tai hypätessä. Yleinen, kun juoksukuormitus kasvaa nopeasti, kovalla alustalla ja kuluneissa kengissä.

Pohjelihasten jännitys ja jäykkyys

Pohjelihakset ovat kireät, nilkan liikkuvuus vähenee ja pohkeet väsyvät nopeasti. Jännitys lisää akillesjänteen kuormitusta ja edeltää usein jännekipua.

Lihakset, jotka usein aiheuttavat säärikipua

Myofaskiaalisen kivun klassisen kuvauksen (Travell ja Simons) mukaan jokaisella lihaksella on oma tyypillinen heijastekipukuvionsa. Kipu ei aina tunnu siellä, missä ongelma on – esimerkiksi leveästä kantalihaksesta peräisin oleva kipu voi tuntua kantapäässä. Kuviot ovat suuntaa antavia, eivät diagnoosi.

Kaksoiskantalihas (m. gastrocnemius)

Ojentaa nilkkaa (jalkaterä alaspäin), koukistaa polvea ja antaa ponnistusvoiman kävellessä ja juostessa. Triggerpisteet heijastavat kipua pohkeeseen, polvitaipeeseen ja jalkapohjan sisäkaareen. Kireä lihas lisää suoraan akillesjänteen kuormitusta.

Leveä kantalihas (m. soleus)

Syvempi pohjelihas, joka kantaa suuren osan kehon painosta seistessä ja juostessa. Triggerpisteet heijastavat kipua kantapään taakse ja alle sekä akillesjänteen alueelle. Kireä leveä kantalihas rajoittaa nilkan koukistusta (jalkaterän nostoa säärtä kohti).

Takimmainen säärilihas (m. tibialis posterior)

Tukee jalkapohjan sisäkaarta ja hallitsee jalan kiertymistä sisäänpäin. Kipu heijastuu akillesjänteeseen, pohkeen keskelle ja jalkapohjaan. Ylikuormitus liittyy sääriluun sisäreunan kipuun.

Pitkä varpaiden koukistajalihas (m. flexor digitorum longus)

Koukistaa varpaita ja tukee jalkaholvia. Kipu heijastuu jalkapohjan keskiosaan ja säären sisäsivulle. Kuormittuu juostessa ja kovalla alustalla.

Etummainen säärilihas (m. tibialis anterior)

Nostaa jalkaterää ja jarruttaa alastuloa. Kipu heijastuu nilkan etuosaan ja isovarpaaseen. Kuormittuu alamäkijuoksussa ja juoksukuormituksen nopeasti kasvaessa.

Pitkä pohjeluulihas (m. fibularis longus)

Vakauttaa nilkkaa ja jalkaterän ulkoreunaa. Kipu heijastuu ulkokehräsluun ympärille ja säären ulkosivulle. Kuormittuu epätasaisella alustalla ja nilkan nyrjähdyksen jälkeen.

Miksi akillesjänne ja sääret kipeytyvät

Jänteen ylikuormitus. Jänne sopeutuu kuormitukseen hitaasti. Kun juoksumäärä, vauhti tai hypyt kasvavat nopeammin kuin jänne ehtii palautua, syntyy ylikuormituskipua.

Pohjelihasten jännitys. Kireät kaksoiskantalihas ja leveä kantalihas vetävät jännettä jatkuvasti ja rajoittavat nilkan liikkuvuutta, joten jokainen askel lisää jänteen ja sääriluun alueen kuormitusta. Tutkimuksessa nilkan rajoittunut koukistus liittyi suurempaan rasitusvammojen riskiin.[5]

Myofaskiaaliset triggerpisteet. Pohjelihasten aristavat, kireät alueet aiheuttavat heijastekipua kantapäähän ja jänteeseen ja vähentävät lihaksen joustavuutta.

Jalkaterän muoto ja kengät. Matala tai hyvin korkea jalkaholvi, kuluneet tai sopimattomat kengät ja kova alusta muuttavat kuormituksen jakautumista ja lisäävät säären rasitusta.[5]

Kuormituksen äkillinen muutos. Uusi harjoitusohjelma, kilpailuun valmistautuminen, uudet kengät tai siirtyminen pehmeältä alustalta asfaltille ovat yleisiä kivun laukaisijoita.

Miten menetelmämme voivat auttaa

Iskuaaltohoito

Akustiset impulssit kohdistetaan kipeään jänteeseen ja sääriluun alueelle. Iskuaalto vähentää akillesjänteen ja sääriluun alueen kroonista kipua ja parantaa toimintakykyä.[1][2][3] Yleensä 3–6 hoitokertaa 4–7 päivän välein.

Terapeuttinen urheiluhieronta

Kaksoiskantalihaksen, leveän kantalihaksen ja pohkeen syvien lihasten käsittely vähentää jännitystä, parantaa nilkan liikkuvuutta ja keventää jänteen kuormitusta. Sopii hyvin harjoittelun rinnalle.

Triggerpisteterapia

Hallitulla painalluksella vapautamme leveän kantalihaksen, kaksoiskantalihaksen ja takimmaisen säärilihaksen triggerpisteet, jotka heijastavat kipua kantapäähän ja jänteeseen. Tutkimuksessa leveän kantalihaksen triggerpisteiden painehoito paransi heti nilkan liikkuvuutta.[4]

Syväkudoshieronta

Hidas ja syvä käsittely ulottuu leveään kantalihakseen sekä pohkeen syviin lihaksiin ja sidekudokseen, jotka ovat kiristyneet pitkäaikaisen kuormituksen vuoksi.

Korkeaintensiteettinen magneettiterapia (EMTT)

Käytämme sitä lihasjännityksen ja kivun lievittämiseen jänteen ja pohkeen alueella, usein yhdessä iskuaallon tai hieronnan kanssa. Hoito on kivuton.

Kinesioteippaus

Teippi antaa ihon kautta palautetta ja tukee jännettä ja pohjelihaksia kävellessä ja harjoitellessa hoitokertojen välillä.

Mitä tutkimukset osoittavat

Akillesjänteen ja säärikivun hoitoa on tutkittu perusteellisesti. Alla on yhteenveto meta-analyysistä ja kliinisistä tutkimuksista, jotka tukevat käyttämiämme menetelmiä.

Iskuaalto vähentää akillesjänteen kipua

Kahdeksan tutkimuksen meta-analyysin mukaan iskuaaltohoito vähensi akillesjänteen tendinopatian kipua ja paransi toimintakykyä ja potilastyytyväisyyttä enemmän kuin vertailuhoidot [1]

Iskuaalto kiinnityskohdan jännekivussa

Kroonisessa akillesjänteen kiinnityskohdan tendinopatiassa 83 %:lla iskuaaltohoitoa saaneista potilaista oli onnistunut tulos, ja kipu väheni merkittävästi enemmän kuin vertailuryhmässä [2]

Iskuaalto sääriluun reunan kipuun

Pitkäkestoista sääriluun reunan kipua (MTSS) sairastavilla toipuneita oli iskuaaltoryhmässä merkittävästi enemmän kuin ryhmässä ilman iskuaaltoa [3]

Leveän kantalihaksen triggerpistehoito parantaa liikkuvuutta

Satunnaistetussa tutkimuksessa leveän kantalihaksen triggerpisteiden painehoito paransi heti nilkan liikkuvuutta verrattuna hoitamattomaan vertailuryhmään [4]

Nilkan liikkuvuus ja rasitusvammat

449 osallistujan prospektiivisessa tutkimuksessa nilkan rajoittunut koukistus sekä matala tai korkea jalkaholvi liittyivät suurempaan alaraajojen rasitusvammojen riskiin [5]

Miten hoitojakso etenee

1. 1. Arviointi ja turvallisuus

Keskustelu oireista, harjoituskuormituksesta ja kengistä, varoitusmerkkien tarkistus, jänteen ja pohjelihasten tunnustelu sekä nilkan liikkuvuuden arviointi. Tarvittaessa ohjaamme lääkäriin ennen hoidon aloittamista.

2. 2. Kivun ja jännityksen lievittäminen

Iskuaalto, pohjelihasten hieronta ja triggerpistehoito. Aktiivisessa hoitovaiheessa suosittelemme uutta käyntiä 4–7 päivän kuluttua.

3. 3. Liikkuvuuden palauttaminen ja kuormituksen sovittaminen

Kun kipu on vähentynyt, keskitymme pohjelihasten joustavuuteen ja nilkan liikkuvuuteen sekä annamme ohjeita kuormituksesta ja kengistä, jotta voit palata tavalliseen harjoitteluun.

4. 4. Ylläpito

Aktiivisen hoidon jälkeen säännölliset ylläpitokäynnit auttavat säilyttämään tuloksen ja ehkäisemään pahenemisvaiheita; ajan voi sopia tarpeen mukaan.

Mitä voit tehdä itse

  • Vähennä tilapäisesti kipua provosoivaa kuormitusta – lyhyemmät matkat, vähemmän hyppyjä ja ylämäkijuoksua –, mutta älä lopeta liikkumista kokonaan.
  • Lisää juoksumäärää ja vauhtia vähitellen, älä kaikkea kerralla.
  • Vaihda kuluneet juoksukengät ja valitse kengät, joiden kantakappale ei paina jännettä.
  • Suosi mahdollisuuksien mukaan pehmeämpää alustaa, erityisesti pahenemisvaiheessa.
  • Lämpö pohkeille voi lievittää lihasjännitystä; rasituksen jälkeen kipeälle jänteelle voi laittaa hetkeksi kylmää.
  • Jos kipu ei helpota tai pahenee, älä harjoittele kivusta huolimatta – tule arvioitavaksi.

Varaa jänteen ja säären arviointi

Varaa arviointiaika Viimsin sairaalaan (Ravi tee 4) tai Pärnuun (Rüütli 47). Selvitämme, mitkä lihakset ja jänteet liittyvät vaivaan, ja sovimme sopivan hoitosuunnitelman.

Usein kysytyt kysymykset

Yleensä ei kokonaan. Usein riittää kuormituksen tilapäinen vähentäminen. Hoidon aikana sovitamme harjoittelun niin, että voit liikkua ja jänne palautuu.
Yleensä 3–6 hoitokertaa 4–7 päivän välein. Tarkan suunnitelman teemme ensimmäisen arvioinnin jälkeen ja tarkennamme sitä tulosten mukaan.
Hoidon aikana voi tuntua epämukavuutta, mutta voimakkuus säädetään sietokykysi mukaan. Hoitokerta kestää noin 10–15 minuuttia.
Akillesjänne on kaksoiskantalihaksen ja leveän kantalihaksen jatke. Kun lihakset ovat kireät, ne vetävät jännettä jokaisella askeleella. Lihasjännityksen vähentäminen keventää jänteen kuormitusta ja parantaa nilkan liikkuvuutta.
Kyllä. Yhdistämme usein samalla käynnillä iskuaallon, urheiluhieronnan ja triggerpistehoidon, jotta hoidamme sekä jännettä että sitä kuormittavia lihaksia.

Liittyvät palvelut ja aiheet

Lähteet

  1. Fan Y, Feng Z, Cao J, Fu W. Efficacy of Extracorporeal Shock Wave Therapy for Achilles Tendinopathy: A Meta-analysis. Orthop J Sports Med. 2020;8(2):2325967120903430. doi.org/10.1177/2325967120903430
  2. Furia JP. High-energy extracorporeal shock wave therapy as a treatment for insertional Achilles tendinopathy. Am J Sports Med. 2006;34(5):733-740. doi.org/10.1177/0363546505281810
  3. Rompe JD, Cacchio A, Furia JP, Maffulli N. Low-energy extracorporeal shock wave therapy as a treatment for medial tibial stress syndrome. Am J Sports Med. 2010;38(1):125-132. doi.org/10.1177/0363546509343804
  4. Grieve R, Clark J, Pearson E, Bullock S, Boyer C, Jarrett A. The immediate effect of soleus trigger point pressure release on restricted ankle joint dorsiflexion: A pilot randomised controlled trial. J Bodyw Mov Ther. 2011;15(1):42-49. doi.org/10.1016/j.jbmt.2010.02.005
  5. Kaufman KR, Brodine SK, Shaffer RA, Johnson CW, Cullison TR. The effect of foot structure and range of motion on musculoskeletal overuse injuries. Am J Sports Med. 1999;27(5):585-593. doi.org/10.1177/03635465990270050701

Sivun tiedot ovat yleisluonteisia eivätkä korvaa lääkärin diagnoosia tai hoitoa. Varoitusmerkkien ilmetessä hakeudu lääkäriin tai soita 112.